Punkkien torjunta

Punkkien torjunta

Punkkikausi on alkanut!

Suomessa merkittävimmät puutiaisvälitteiset sairaudet koiralla ovat anaplasmoosi ja borrelioosi. Myös puutiaisaivokuume on mahdollinen, mutta erittäin harvinainen. Ihminen voi sairastua näihin kaikkiin. Ihmistartuntojen estämiseksi on tärkeää huolehtia lemmikin punkkisuojauksesta. Punkkivälitteiset sairaudet eivät tartu lemmikistä ihmiseen, mutta punkit voivat kulkeutua koiran ja kissan kyydissä sohvalle tai sänkyyn, ja sieltä edelleen ihmiseen. Kissaan punkkivälitteiset sairaudet eivät juuri tartu, mutta kissan punkkilääkityksellä suojataan ihmistä.

Suomessa yleisimmin tavattava puutiainen on Ixodes ricinus. Puutiaiset viihtyvät erityisesti kosteilla, pensaikkoisilla niitty- ja nurmikkoalueilla. Ne eivät putoile puista, kuten joskus on luultu.

Punkilla on erikokoisia kehitysmuotoja ja nämä kaikki levittävät sairauksia. Haastavia punkkisyynin kannalta ovat muutaman millimetrin kokoiset toukkamuodot. Päivittäinen punkkisyyni on aina tarpeen lemmikille ja omistajalle lääkityksestä ja rokotuksesta huolimatta.

Miten poistan punkin?

Helpoimmin punkki irrotetaan punkkipihtejä tai -lassoa käyttäen. Irrotin asetetaan punkin ”kaulaan”, mahdollisimman lähelle ihoa, ja tehdään kiertoliikettä, jolloin punkki hellittää otteensa ja tulee yleensä kokonaisena ulos. Punkkia ei saa puristaa vatsasta, ettei punkin sisältö tyhjene lemmikkiin. Joskus punkin kärsän pää jää ihoon, mikä voi aiheuttaa punertavan patin puremakohtaan. Se on elimistön vierasesinereaktio punkin palasille, ei merkki borreliatartunnasta. Punkkia ei pidä irrottaa rasvan eikä alkoholin avulla, koska ne saavat punkin ”oksentamaan”, jolloin riski tautibakteerin siirtymisestä eläimeen lisääntyy.

Borrelioosi

Borrelioosin aiheuttaja on Borrelia burgdorferi –bakteeri. Arviolta 10-50 % punkeista kantaa borreliaa, mutta alueellinen vaihtelu on suurta. Tartunnan saaneista koirista vain 5-10 % sairastuu. Kissat ovat vielä huomattavasti vastustuskykyisempiä borrelia-bakteerille. Bakteerin siirtyminen puutiaisesta eläimeen vaatii vähintään 24-48 tunnin kiinnittymisen. Oireet alkavat vasta 2-6 kuukauden kuluttua tartunnasta.

Koiralla borrelioosin tyypillisimmät oireet ovat kuume, imusolmukkeiden suureneminen, nivelturvotus ja jalasta toiseen siirtyvä aaltoileva ontuma. Harvinaisissa tapauksissa voi ilmetä munuaisvaurioita ja sydän-, aivo- tai aivokalvontulehdusta. Ihmisellä tyypillisesti esiintyvää punoittavaa rengasta iholla pureman ympärillä ei koiralla yleensä havaita.

Koiran borrelioosia hoidetaan antibiooteilla. Jos hoito päästään aloittamaan ajoissa, on ennuste hyvä, ja toipuminen alkaa yleensä parissa päivässä. Osa koirista jää kuitenkin kantajiksi ja tauti saattaa uusia myöhemmin.

Apteekeista on saatavilla punkkitesti, jonka avulla voi selvittää kantaako yksittäinen punkki borreliaa.

Anaplasma

Anaplasma phagocytophilum on punkkivälitteinen bakteeri, joka aiheuttaa anaplasmoosi-sairauden. Jotta bakteeri siirtyisi punkista isäntäeläimeen, täytyy sen tässäkin tapauksessa olla kiinnittyneenä 24-48 tuntia. Usein pureman ja oireiden alkamisen väli on 1-2 viikkoa.

Tyypilliset oireet ovat kuume, ruokahaluttomuus, uneliaisuus, jäykkyys, lihaskipu ja apaattisuus, mutta myös muita oireita voi olla paljon.

Hoitona käytetään antibioottia ja oireet helpottuvat nopeasti, mutta eläin voi hoidosta huolimatta jäädä taudinkantajaksi.

Puutiaisaivokuume (TBE)

Puutiaisaivokuumeen aiheuttaa virus, joka saa aikaan tulehduksen keskushermostossa. Virus tarttuu puutiaisen syljen välityksellä minuuttien sisällä puremasta. Puutiaisen nopea poistaminen eivätkä lääkkeet suojaa tartuntaa, ainoa tapa on ennaltaehkäisy punkkien kiinnittymistä estävillä valmisteilla. Puutiaisaivokuumeen tarttuminen koiraan on kuitenkin erittäin harvinaista. Ihmisille on olemassa TBE-rokote, koirille ei.

Tartunnan saaneilla koirilla voi esiintyä kuumetta ja erilaisia keskushermosto-oireita, kuten vapinaa ja tasapainohäiriöitä. Tartunta voi kuitenkin olla oireeton tai vähäoireinen, mutta pahimmillaan koira voi menehtyä alle viikossa oireiden alkamisesta. Parantavaa hoitoa tautiin ei ole.

Mikä olisi sopiva punkkilääke koiralleni?

Punkkilääkkeellä voi olla joko karkottava ja tappava tai pelkästään tappava vaikutus. Lääkitys voidaan antaa joko ulkoisesti iholle (paikallisvaleluliuokset ja pannat) tai koiralle suun kautta. Punkkilääkkeistä osa on reseptivapaita, toiset vaativat reseptin. Kissoille ei saa käyttää koirien punkkivalmisteita.

Aineiden teho perustuu punkin hermoston toiminnan häiriintymiseen, mutta myrkky ei normaalisti vaikuta nisäkkäiden hermostoon. MDR1-geenin omaavilla (usein collie-sukuisia koiria, mutta saattaa esiintyä muissakin koirissa) voi olla suurentunutta herkkyyttä. Kissat ovat koiria herkempiä punkkimyrkyille.

Punkkilääkkeen karkottava vaikutus ehkäisee jo punkkien tarttumista turkkiin ja näin voidaan vähentää myös ihmisen riskiä sairastua punkkivälitteisiin sairauksiin. Tappavat lääkkeet nujertavat punkin sen saatua riittävän pitoisuuden lääkettä joko iholta ja karvoista tai imemällä verta.

Ulkoisesti käytettävien punkkivalmisteiden teho on levinnyt kattavasti lemmikin iholle noin kahden vuorokauden kuluttua aineen annostelusta / pannan asentamisesta. Eläimeen jo mahdollisesti aikaisemmin kiinnittyneet punkit tulee poistaa ennen valmisteen antamista. Aineet vaikuttavat punkkiin useimmiten jo ennen kuin se ehtii imeä verta, mutta jos punkki on jo kiinnittynyt, on turha jäädä odottamaan aineen imeytymistä. Ulkoisesti käytettävät valmisteet leviävät pieninä määrinä myös ihmiseen läheisen kontaktin myötä, esim. jos lemmikki nukkuu omistajassa kiinni. Joissain valmisteissa on myös erityisohjeita uimarikoirille, koska myrkyt ovat vahingollisia vesieliöille, ja pesut puolestaan voivat vähentää aineen tehoa.

Ulkoisesti käytettävissä valmisteissa on eroja myös ihon ärsyttävyyden suhteen. Mikäli lemmikilläsi ilmenee voimakasta kutinaa, kuolaamista tai harvinaisissa tapauksissa keskushermosto-oireita valmisteen annostelun jälkeen, on aineesta pyrittävä pääsemään eroon mahdollisimman pian. Panta on helppo poistaa kaulasta, minkä lisäksi eläin voidaan vielä pestä talineritystä vähentävällä shampoolla tai paremman puutteessa astianpesuaineella. Paikallisvaleluliuoksenkin vaikutuksen saa vielä pois shampoopesulla kahden ensimmäisen vuorokauden aikana. Jos eläimellä on ilmennyt neurologisia oireita, on syytä olla yhteydessä myös eläinlääkäriin. Haittavaikutuksista on hyvä tehdä ilmoitus Fimean haittavaikutusrekisteriin. Jos olet haittavaikutuksen vuoksi joutunut käymään eläinlääkärissä, tekee hän ilmoituksen puolestasi. Eläinlääkäri voi myös neuvoa jonkin muun punkkivalmisteen valinnassa.

Suun kautta annettavat lääkkeet vaikuttavat vasta kun punkki on imenyt verta. Lääkkeen kestoon ei vaikuta uiminen eikä niistä siirry ainetta ihmiseen. Sisäisesti annosteltavia valmisteita on kahdenlaisia; kerran kuussa annettavia tabletteja, joissa lääkeaineen pitoisuus on pienempi ja vaikutus lyhyt. Kolme kuukautta suojaavassa lääkkeessä lääkkeen pitoisuus on alussa korkea ja laskee hiljalleen. Molempien valmisteiden siedettävyys on ollut hyvä, mutta jos koirallasi on esiintynyt haittavaikutuksia pidempivaikutteisella lääkkeellä, voi olla, että se sietää paremmin lyhytkestoista valmistetta. Sisäisesti nautittavat punkkilääkkeet eivät estä koiraa tuomasta punkkeja turkissaan sisätiloihin. Punkkipillerin lisäksi voidaan käyttää myös ulkoisesti annosteltavaa lääkettä suojan tehostamiseksi.

Borrelioosia vastaan on olemassa myös punkkirokote, joka estää borrelia-bakteerin siirtymisen koiraan. Perusimmunisointiin annetaan rokote kaksi kertaa kolmen viikon välein kevättalvella, ennen punkkikauden alkamista. Tehosterokote annetaan vuosittain. Rokotteen tehoa ei ole pystytty luotettavasti mittaamaan, sillä se ei nosta mitattavia vasta-aineita koirassa, vaan ehkäisee bakteerin siirtymistä koiraan. Rokote ei suojaa koiraa muilta punkkivälitteisiltä sairauksilta eikä estä punkkien kiinnittymistä.

Mikään punkkilääke ei ole sataprosenttisen suojaava, joten punkkisyyni on syytä tehdä lääkityksestä huolimatta. Ilmaston lämmetessä uusia punkkilajeja ja punkkivälitteisiä sairauksia voi saapua Suomeen ja näin ollen eläinten punkkisuojaus on entistä tärkeämpää. Matkustavan lemmikin punkkisuojaus on todella tärkeää!

Uudemmat punkkilääkkeet ovat lainsäädännöstämme johtuen markkinoille tullessaan pääsääntöisesti reseptivalmisteita, joten reseptiluokitus ei kerro suoranaisesti lääkkeen tehosta. Lääkkeeksi rekisteröityjen tuotteiden teho, laatu ja turvallisuus on tutkittu tarkkojen viranomaismääräysten mukaisesti. Ei-lääkkeellisillä tuotteilla ei ole vastaavia vaatimuksia, jolloin niiden tehoa ei ole tarvinnut näyttää toteen eikä turvallisuudesta yleensä ole tutkittua tietoa. Esimerkiksi usein käytetty valkosipuli voi aiheuttaa koirille anemiaa eikä se estä punkkeja kiinnittymästä.

Yhteenveto valmisteista

Karkottavat ja tappavat valmisteet: Bayvantic, Exspot, Seresto (käy myös kissoille), Scalibor

Vain tappava vaikutus: Bravecto, Effipro (myös kissoille), Exproline (myös kissoille), Frontline comp (myös kissoille), Frontline (myös kissoille), Fyperix (myös kissoille), Nexgard, Prac-tic

Paikallisvaleluliuokset: Bayvantic, Effipro, Exproline, Exspot, Frontline comp., Frontline (myös sumute), Fyperix, Prac-tic.

Pannat: Scalibor, Seresto

Purutabletti: Bravecto, Nexgard

Rokote: Trilyme

 
Teksti: Herttoniemen eläinlääkäriasema
© Herttoniemen eläinlääkäriasema. Lähde mainittava lainattaessa.

 

lahtitapiola suorakorvaus  

heelas fb nappi

 

 

yrittajat